Tänään oli vuorossa kolme starttia omissa kisoissa. Minien kaikki kisat käytiin peräjälkeen ja kyseinen systeemi oli mielestäni hyvä, niin ei tarvinnut koko päivää odotella viimeistä starttia. Tulin kisapaikalle tuntia ennen rataa, kävin koirien kanssa pitkällä lenkillä, mutta Vega ei taas vaihteeksi suostunut kakkaamaan. Siinä vaiheessa tajusin, että edellinen tyhjennys tapahtui edellisenä aamuna klo 6.30 aamulenkillä eli reilu vuorokausi sitten! Muiden kisaajien tutkiskellessa rataa kehän laidalta, minä vaan epätoivoisesti juoksutan Vegaa lämmittelyesteillä ja yritän houkutella sitä viereiseen metsään, mutta suoli ei vaan toimi. No, tätä on käynyt ennenkin ja ajattelin, että kyllä se sitten radan jälkeen kakkaa. Mutta aina sitä on sellainen inhottava tunne mennä radalle, että jos se tekeekin tarpeensa radalle...

Lähdin neljäntenä ja Vega liikkui itse asiassa aika hitaasti. Puomi mentiin kahteen kertaan ja ekalta kerralta kontaktivirhe. Sitten tuli vielä kielto. Vega lähti jo liikkumaan paremmin ja videolta näkee, kuinka se tulee hyvää vauhtia toiseen kertaan puomille (3:ksi viimeinen este) ja juuri laskevalle osuudelle tultuaan pysähtyy ja alkaa vääntämään kakkaa puomille!! Äkkiä koira syliin (onneksi ei kerennyt tehdä mitään) ja juoksin koira sylissä metsään. Kun laskin koiran alas se ei suostu kakkimaan. Kannoin koiran takaisin kentän laidalle, etsin hihnan maalialueelta ja lähden koiran kanssa lenkille. Laura lähti Costin kanssa mukaan ja valehtelematta kävelimme lähes puoli tuntia pitkin raviradan parkkipaikkoja, metsäpolkuja, lopulta juoksutimme Vegaa nakeilla meidän väliä, mutta ei, suoli ei vaan aukea. Laura vielä lenkitti Vegaa toisen rataantutustumisen ajan, mutta ei "tulosta". Minun sormet oli ihan valkeat ja kädet vaan tärisi, kun lähdin toiselle radalle. Vega kulki onneksi reippaammin eikä tehnyt kakkoja radalle, mutta loikkasi taas tyylikkäästi puomin kontaktin yli eli tulos oli 5. Radalta vein taas Vegan lenkille, mutta suoli ei toimi vieläkään.

Kolmannen radan rataantutustumista odotellassa kävelin Vegan kanssa ympäri kenttää ja parkkista ja vihdoin se tapahtui, ehkä minuuttia ennen rataantutustumiseen kutsua Vegan suoli aukesi! Olipa ihan eri fiilis lähteä viimeiselle radalle. Tämä olikin hyppyrata ja koska puomikin oli poissa, niin saatiin radalta 0-tulos.

Iltapäivällä käytiin parin tunnin maastolenkillä Tiinan kanssa. Hiski käyttäytyi kuin unelma :c) Metsässä tavattiin pari kertaa marjastajia, maastopyöräilijät, koiran ulkoiluttajat eikä mistään tarvinnut ottaa pultteja. Hiski kulki keulassa jopa menomatkalla. Laukankin jälkeen malttoi samantien rauhoittua kävelemään pitkällä rennolla askeleella. Käytiin ihan uusissa maastoissa ja matkalla oli isoja ylä- ja alamäkiä, mentiin pieniä polkuja (juurakoita, kiviä) eikä Hiski kompuroinut kertaakaan. Hiskistä on tulossa "maastojalkainen". Ravailtiin pitkät pätkät kotiapäin tullessa, eikä silloinkaan painanut yhtään ohjalle vaan ravasi rennosti tosi kevyellä tuntumalla. Nosti laukat kauniisti ja siirtyi laukasta pyydettäessä samaan rentoon raviin. Tätä lisää!!! Enpä muista milloin olisi ollut noin onnistunut ja rentouttava maasto