... positiivisessa mielessä!

Tiina kävi Hiskillä maastossa viikko sitten ke:na ja Hiski oli kulkenut keulassa ihan ilman koiraa. Sit irtosi kenkä, ti:na sai uudet popot ja viikon lepäilyn jälkeen Tiina oli taas ke:na maastoilemassa Hiskillä ja taas oli kulkenut edellä. Olivat käyneet ihan uusissa maastoissa (kun "vanhoissa" on isot hakkuutyömaat) ja Hiski oli silti kävellyt rennosti etummaisena. Ite en ollut päässyt ratsastaa yli viikkoon ja vähän epäillen kuuntelin Tiinan kertomusta Hiskin käytöksestä. Eilen kävin sitten Seijan kanssa maastoilemassa. Mentiin sinne "uusiin" maastoihin ja vähän eri suuntaan kun Tiina ja Anu edellisenä päivänä. Motocrossiradalta ei kuulunut ääniä ja käytiin siellä suunnalla lenkki. Hiski siirtyi omasta halusta keulaan jo pihatiellä, kulki keulassa koko autotien ja samoin metsäteille päästyämme. Alkuun vähän ravattiin, mukava laukka ylämäkeen ja sitten vaan käveltiin. Hiski kulki rennosti, ei yhtään sivuloikkaa, käveltiin lähes täysin pitkin ohjin ja pääsi tarkkailemaan kaikki kannot yms. jännät jutut ja mennä porskutti vaan eteenpäin. Ihan uskomattoman hieno reissu! Takas tullessa oli jo hämärää, talutettiin autotie ja autoilijat tuntuivat huomioivan meidän heijastimet & vilkkuvalot ja ottivat kohteliaasti hidastaen seurueemme huomioon. Hiski tulla lompsutteli minun takana, mikä sekin on vähän "epänormaalia". Normaalisti kävelee kauheeta kyytiä kotiinpäin. Jospa tämä olisikin ihan pysyvä muutos - saanen vähän epäillä ;c) Viikonloppuna lähdetään taas tutkii uusia reittejä -  ei malttaisi odottaa...

Topi ei köhinyt eilen kertaakaan. Vega ryki kun menin kotiin, mutta ilta oli rauhallisempi. Ajattelin jo, että näinkö äkkiä helpotti, mutta tänä aamuna Vega ryki & räki taas :c( Yön jälkeen vissiin tukkonen olo, ihan kuin itelläkin flunssassa.