Startattiin Vegan kanssa lauantaina Varkaudessa erittäin helteisessä säässä (ja olen edelleen sitä mieltä että helle on ihan perseestä! Mieluummin pilvinen keli ja 10 astetta vähemmän lämmintä!).

Ekalla radalla tippui muurin palikka. Huomasin sen ja hetkeksi iski pettymys, mutta sain jatkettua ohjaamista ja tulokseksi 5. Toisella radalla kuulin riman kolauksen, mutta jatkoin ohjaamista. Alashan se oli tullut ja tulos taas 5. Vega ei "normaalisti" tiputa rimoja, joten katson nuo tilastovirheeksi ja meille tuo oli sama asia kuin nolla eli minä sain ohjattua Vegaa eikä tehnyt mitään omia yllättäviä sinkoomisia tms.

Odoteltiin viimeisen radan tutustumisen alkamista ja huomasin, että grillimakkara ei ollutkaan taskussa. Otin aamulla pakkasesta jäisen makkaran, josta koira sai nikertää vähän hampaillaan ennen rataa. Muuten käytin palkkana taas rasioita, joissa oli kissanruokaa + revittävää supin karvaa... Siinä vaiheessa aivot alkoi raksuttaa ja juoksin teltalle. Vega oli varastanut häkin päältä makkaran (pussi vaan jäljellä). Lisäksi se oli varastanut jäänalle -rasian, tuhonnut sen ja syönyt viimeisen radan "ison" palkan eli kokonaisen kissan patee -rasiallisen  Lisäksi oli tyhjentänyt reppuni, mutta ei ollut löytänyt sieltä mitään syömistä. Kylmälaukut oli onneksi vielä koskematta! Ja samantien alkoi rataantutustuminen. Tuomarin puhuttelussa huomaan, että Vega kipittää radalle ja äkkiä koira takaisin teltalle... valmistelut meni siis ihan putkeen ja ite oli ihan kauhee v***tus päällä ja uhosin jo jättää radan väliin. Susku ja Anne onneksi "pakottivat" rauhoittumaan ja ajattelemaan asian niin, että kostoksi laitat Vegan juoksemaan oikein kunnolla radalla. Lähettiin toisena ja yllätys yllätys -  Vegalla oli taas päivän paras tuo kolmas rata. Nyt pysy rimatkin ylhäällä ja etenemäkin oli kolmesta radasta parasta. Tällä kertaa siis tulos ihan oikea nolla

Muuten tuli taas huomattua, että Vegalle sopii nurmi paremmin pohjaksi. Tuolla kovalla hiekkakentällä ei vaan pääse siitä hiekalta niin hyvin eteenpäin. Onhan se aika raskas koira noille hennoille tappijaloilleen... Kepeillä näkee videolla, kuinka takapää suttaa (Vega työntää siis itteään kepeillä takapäällä ja menee kepit turhan pystyssä). Mutta videolta katottuna näytti kuitenkin ihan reippaalta menolta, joten olen ihan tyytyväinen ratoihin.

Kisojen jälkeen ajettiin Suskun ja Annen kanssa lähemmäksi Tamperetta Markun vanhempien mökille. Perillä käytiin pienellä hölkkälenkillä, josta päästiin suoraan saunaan ja uimaan. Vegaa en ottanut saunaan ja sillä aikaa se oli mennyt mökkiin ja tarkistanut kaikkien kassit ja tutkinut olisiko kaapin ovet olleet auki... onneksi Markku oli ollut mökissä. Vegasta on siis tullut ihan pikkasen ahne

Ja aamulla taas agirotuun "tyttöjen" kesken. Perillä oltiin ysin aikoihin ja ekana oli Vegan startti joskus 10 jälkeen. Vega meni osuutensa mukavasti, yhden kerran lipsahti putken väärään päähän, mutta muuten ei mitään ongelmia. Cindy oli samassa joukkueessa ja meni myös mukavasti. Eka koirakin meni varmaan hyvin, mutta heitä en nähnyt, kun odotin vuoroani ja vahdin Vegaa. Yksi joukkueemme koira ei halunnut tällä kertaa tehdä mitään, joten olimme todennäköisesti tällä kertaa "kärjessä" siellä tuloslistan toisessa päässä.

Vinkan rataaantutustuminen piti olla 15.45, mutta se myöhästyi ainakin sen puoli tuntia. Vinka siis starttasi joskus puoli viiden jälkeen. Vähän mietitytti, mitähän se mahtaa tuumata, kun on ollut kisapaikalla jo koko pitkän päivän siinä kauheassa helteessä. Eipä tuntunut helle eikä hälinä Vinkaan vaikuttavan vaan ennen vuoroaan oli ihan täpinöissään. Meidän radalla oli tietenkin kepit, mutta muuten rata oli tylsääkin tylsempi tyyliin juostaan toiseen päähän, käännytään putkessa, juostaan taas toiseen päähän ja käännytään putkessa ja taas toiseen päähän, jossa sentään käännyttiin hyppyjen kautta. No, loppusuoralla sai sentään tehdä takanaleikkauksen tokavikalla hypyllä. Kepeille oli vielä sellainen lähestyminen putkelta muurin kautta, että koira ei nähnyt keppejä kun vasta muurin hypättyään.

Vinka kirmasi innolla & lujaa; ei tarvinnut erikseen kyllä tsempata, eikun vaan keskittyi kertoo seuraavia esteitä. Keskittyi täysin tekemiseen eikä edes vilkuillut mitä ympärillä tapahtuu. Videolta oli kiva katsoa sen menoa ja kivalta tuntui kyllä radallakin  Kotona olin kaventanut kujan ihan pienelle eli minun kujassa siihen jää väkisin noin 2 cm rako keppien väliin, koska raudat vat keppiä leveämmät. Tämän Vinka osasi mennä, mutta oikeeta täysin linjassa olevaa keppejä ei oltu edes kokeiltu. Oli päättänyt, että käskytän kepeille ja katon mitä tekee. Jos ei edes yritä, mennään ohi mutta jos yrittää, en korjaa jos tekee väärin. Osa joukkueista jätti kepit suoraan väliin ja jatkoivat seuraaville esteille. Jäin putkelta armotta jälkeen, Vinka irtosi muurille tosi hyvin ja lähti hakee keppejä kuin vanha tekijä. Siis keskellä rataa, vieraassa paikassa, se vaan paineli sujona oikeeseen väliin. Yrittää kyllä pujotella, mutta muutama väli jää tekemättä ja tulee väärältä puolelta ulos. Jatkoin vaan matkaa ja esim. Susku oli luullut videon takaa että Vinka oli suorittanut kepit oikein. Yritystä sillä siis oli

Vinka hakee keppejä. kuva: Anne Laamanen

Käännös loppusuoralle ja tässä vaiheessa minä vielä edellä, pian oli toisin päin ;-)
kuva: Anne Laamanen

Muuten Vinka siis suoritti radan puhtaasti. Lätty-sisko oli ekana tehnyt täysin puhtaan radan  Mörkö-sisko starttasi kolmantena, mutta Mörkö ei ihan keskittynyt tekemiseen ja tuli jotain esteiden ohituksia ja sen jälkeen iski kakkahätä kesken radan... Ankkuri ei ollut enää samasta pentueesta, mutta minulta jäi vähän Brien suoritus epäselväksi, kun hihiteltiin niin Mörkön pikku vahingolle (Vegahan on joskus tehnyt saman, joten tiedän tunteen siellä radalla).

Mutta kivaa oli ja varsinkon Vinkan innokkuus saa minut hymyilemään koko kotimatkan. Jätettiin Anne mökille, uitiin ja jatkettiin matkaa Siiliin. Perillä oltiin jo 23 aikaan, ei siis mennyt edes myöhään.

Maanantaina jatkettiin uintiteemalla. Suoraan töistä uimaan Oilin & Rallin kanssa. Joko Vegan pää oli pehmennyt tai senkin mielestä oli liian lämmin, mutta se ui ihan vaan huvin vuoksi Vinkan perässä sekä minun perässä. Ei siis tarvinnut edes lelua heittää haettavaksi. Illemmalla käytiin vielä uimassa uudestaan Tiinan, Mikan & koirien kanssa. Tarra ja Vega haki leluja, mutta Vinka ja Pyry uivat myös meidän muiden uimareiden mukana. Jopa Vegakin innostui kerran lähtemään vaan mukaan uimaan ja parhaimmillaan järvessä pyöri samaan aikaan kolme immeistä ja kolme koiraa. Yllättävän hyvin Pyry ja Vinka kuitenkin pysyttelivät meistä loitolla eivätkä raapineet meitä kynsillään. Vinkan eilisen uinnut vastasivat varmasti pitkää lenkkiä! Ja Vegakin haki leluja kaukaa, joten sillekin tuli hyviä pitkiä uintipätkiä.