Ystävänpäivää vietettiin Teemun, äitin ja koirien kanssa hiihtoretken merkeissä. Käytiin kiertää Tapion Ura, joka tekee lenkin Kultakiven ja Kalajärven kautta takaisin tänne kylälle. Täältä lähdettynä lenkille tulee pituutta noin 25 km. Pakkasta oli reilut 10 astetta, joten keli oli mukavan talvinen ja puut aivan huurteessa:

Sorvaslahden ylitettyämme näytti, että kohta tulisi lunta, mutta sitä tuli lopulta vain muutama hiutale ja latu pysyi auki (ja liukkaana) koko matkan.

Äiti laski urheana ekana mäkeä ja kun äiti oli huomannut mutkan edessä oli hän "paniikissa" iskenyt sauvat maahan ja mitenkäs siinä kävikään... mutta ainakin meillä oli hauskaa Nauru

Kalajärvellä (14 km takana) pidimme kunnon tauon Antin kodalla. Makkarat tulille, kuumaa mehua, eväsleipiä, koirille nakkeja... taukofleecet repusta niskaan ja päällystakkien kuivatusta nuotion ääressä.

Tauon jälkeen Topi vähän hyytyi (tai kyllästyi) eikä viitsinyt enää tulla kovempaa alamäissä, joten jouduin odottelemaan sitä mäkien jälkeen. Vegalla oli kiire äitin ja Teemun perään ja toisaalta sen piti odottaa minutkin matkaan. Välillä Vega vaan räkytti ja juoksi meidän väliä ja jos yhtään jäätiin Topin kanssa muista jälkeen, niin tuli meitä vastaan hirveällä räkytyksellä. Sit vaan juoksi vierellä ja huuti - ihan kuin olisi yrittänyt pitää koko lauman samassa kasassa.

Loppumatkassa koppasin Topin syliin muutamassa pitkässä alamäessä, niin meidän ei tarvinnut odotella Topia mäen alla. Topi oli ihan tyytyväinen, kun pääsi matkustamaan sylissä...

Täytyy sanoa, että oli pikkasen väsynyttä porukkaa illalla, sekä immeiset että koirat. Ite olin ollut viimeksi suksilla aika tasan 2 vuotta sitten samalla lenkillä...

Nyt lähdetään moottorikelkkailemaan ja iltapäivällä olisi tarkoitus mennä lumikenkäilemään - jee Hymy