Viime aikoina ollaan saatu Vinkan kanssa kiinni yhteisestä sävelestä agilityn parissa  Viimeisin Julian valmennus marraskuun vika vkl oli meiltä erittäin kivaa menoa. Samoin omissa kisoissa saatiin jo pari ihan mallikasta rataa aikaiseksi vaikka tulokset ei sitä osoittaneetkaan. Lisäksi pieni simputusreeni tuotti tulosta ja nyt Vinka on kestänyt lähdöissä aivan kiltisti! Ja hiljaa! Viime vkl:na osallistuttiin sekä lauantaina että sunnuntaina Jenna Caloanderin koulutukseen - tykkäsin erittäin paljon! Lähdöt jälleen onnistuneita, perusohjausta saatiin hiottua paremmaksi, kuten myös muutamia Vinkan vahvuuksia kuten tiukat käännökset ja lähetykset takaakiertoihin. Kerrostuksiin löytyi se puuttunut palanen, joka pitäisi nyt vaan ohjauksessa muistaa ja vahvistaa lisää. Lauantaina pidin Vinkaa tiukemmassa kurissa, sunnuntaina annoin räykyttää ja hetsasin enemmän ennen lähtöjä. Silti se kesti peppu maassa hipihiljaa kunnes annoin lähtöluvan  

Anne tuli tosiaan kyläilemään tänne lauantaina ja lähti pois maanantaina. Sunnuntaina vietettiin yhdistettyä peli & sauna & pikkujoulu & synttäri-iltaa. Aamulla piti lähteä töihin, joten illan päätteeksi oltiin enemmänkin sokerin takia humalassa kuin alkoholin  Mutta kyllä meillä oli hauskaa sen sokerinkin voimalla pitkälle iltaan/yöhön.

Tiistaina kävin Joensuussa kisaamassa Vinkan kanssa kolme starttia (kaikki agiratoja). Vega toimi vaan seuraneitinä. Lähdin Vinkan kanssa viimeisenä ja kerkesin rauhassa valmistautua suorituksiin. Ennen ensimmäistä starttia päästeltiin höyryjä lämppäesteillä, mutta muille radoille ei edes käyty esteillä. Laskin Vinka hihnasta irti jo edellisen koiran aikana ja kiltisti se napotti sivulla ja piti oikein kontaktia siirtyessämme lähtöpaikalle. Ei edes yrittänyt singota minnekään. Miksihän tämäkin piti laskee niin pahaksi ongelmaksi ennenku päätin puuttua asiaan  Ei ajatustakaan varastamisesta millään radalla! Ensimmäisellä radalla tuli yksi rima alas, kun olin ohjauksessa "ihan pikkasen vaan" myöhässä ja Vinka yritti korjata suuntaa riman päällä ja rämähti lopulta riman päälle. Lisäksi oltiin saatu A:lta kontaktivirhe ja sain Vinkan tulemaan vielä viimeisen esteen ohitse. Kävin vielä korjaamassa sen ja tulos siis 15. Toisella radalla tuomari oli antanut kiellon A:n alla olevalta putkelta, kun Vinka meinasi mennä aalle, mutta korjasi putkeen. Ihan joka tuomari ei siitä olisi kyllä kieltoa antanut. No, vähän tuosta eteenpäin oli vähän myöhässä ja sain Vinkan putken väärään päähän. Viimeiseltä radalla tuli pieni lipsahdus omassa ohjauksessa ja Vinka hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan. Muuten kaikki radat oli tosi hyvää menoa ja esim. kaikki tehdyt päällejuoksut (ainakin yksi joka radalla) onnistuivat tällä kertaa. Oli jotenkin tosi helppo mennä Vinkan kanssa. Ehkä minä vihdoin maltoin ohjata loppuun asti ja luotin silti koiraan ja uskalsin edetä itse kun tarve sitä vaati. Seuraavia kisoja jo innolla odotellassa... eli 17.12. Hyvinkäällä, sitten jäädään kisatauolle. Tulevana vkl:na ollaan menossa Päivin kanssa sekä la että su ACE:lle reenaa. Pääsevät siskokset (Vinka & Lätty) kimppareeneihin

 

Eilen käytiin Suskun kanssa juoksulenkillä ihanan talvisessa maisemassa, kuun valossa. Oli minulla otsalamppukin, mutta en halunnut edes laittaa sitä päälle kun näki muutenkin. Ajatus oli ensin ratsastaa hevonen, mutta kummallakin oli niin into juoksemiseen, että laitettiin Hiskille heijastimet jalkoihin, suitsiin ja haijastinrintaremmi kiinni loimivyöllä ja eikun menoksi! Käveltiin autotiepätkä ja sitten juostiin  Hiski paineli uskomattoman letkeää ravia rinnalla "löysin ohjin". "Alkuverkan" jälkeen viritin vielä koiranhihnan (omat koirat oli siis irti) ulko-ohjaksi, joka tuli sään edestä minun "talutuskäteen". Tämän jälkeen Hiski kokosi ravia vähän paremmin ja pysyi muutenkin pidätteissä suorassa. Vaikka naru oli kiinnitetty j.deltalla kuolaimiin, niin meinasi pikkasen tulla minua kohti pidätteistä. Varsinkin takaisin tullessa oltiin kyllä sellainen näky, että sitä on hankala kuvailla; minulla oli koiranhihnan käsilenkistä ja riimunnarun päästä kiinni ja heppa ravasi vierellä kuin tuollaiset lenkit olisi meille jokapäiväistä puuhaa! Ei siinä edes paljon pidätteitä tarvittu, mekin taidettiin Suskun kanssa juosta itse asiassa ihan hyvää vauhtia  Tehtiin sellainen tunnin lenkki (kävelyyn meni varmaan sellainen vartti, eli juoksua ehkä 45 min) eikä hevonen ollut kuin vähän kostea kaulalta. Ratsastuslenkeillä kaveri käy usein sen verran innokkaana, että tuollaiselta lenkeiltä olisi varmaan tultu vaahdossa kotia...

Huomiselle suunniteltiin jo kuutamoratsastusta, mutta sit mietittiin, että jos lähdettäisiin kuitenkin juoksee... meitä on jo nimitetty vähän höperöiksi - ai miksiköhän...