Tänään oli jälleen kaunis päivä tiedossa eli oli pakko suunnata ulos koko päiväksi. Huomenna ehkä sataa jo vettä ja sit otetaan vähän kevyemmin

Matkaa kertyi vain noin 16 km, mutta aikaa saatiin kulutettua lähes 8 tuntia. Aamulla teipattiin jalat ja eikun matkaan. Ehkä on ihan hyvä, että tuo akateemisesti koulutettu opettajatar asuu vähän kauempana meistä - meidät saatettaisiin laittaa vaikka jonnekin suljetulle osastolle, jos oltaisiin liikaa kolmistaan. Juttujen taso oli jo aamusta sitä luokkaa, että onneksi kukaan (toivottavasti) ei ollut niitä kuulemassa  Lenkin lopupuolella "yksijalkainen" opettajatar löysi vielä positiivisia asioita matkanteosta kuten "menoa ei haittaa yksijalkaisuus kun kumminkin jaksaa taivaltaa". Siis taivalluksen jälkiä havaittavissa... Onneksi Anne keksi keinon miten tulevaisuuden patikoinnit on turvattu, mutta niistä en uskalla tänne kirjoittaa sanaakaan!

Mutta hauskaa oli jälleen, koirat on rauhallisia, minun polvi voi hyvin. Ja tänään Anne sai reissussa oikeaa ruokaakin, kun makkaran paiston sijasta kokattiin gourmet-ateria tunturissa

kuva: Anne Laamanen

Tässä kuvataan biologista arvoitusta:

kuva: Anne Laamanen

Tällä kertaa emme tavanneet tappaja-kuukkeleita (kuva: Anne Laamanen):

kuva: Anne Laamanen

kuva: Anne Laamanen

Valokuvaustauko:

Ja sitten niitä otoksia (kaikki poseerauskuvat: Anne Laamanen):

 

Ja nousua pukkaa (kuva: Anne Laamanen):

kuva: Anne Laamanen

kuva: Anne Laamanen

kuva: Anne Laamanen

Jos haluatte liukuesteet jalkoihin, niin nyt on keinot keksitty. Samalla lattiat on helppo puhdistaa pölystä ja irtohiuksista:

Illalla koirat näytti tältä (kuva: Anne Laamanen):