Tänään käytiin taas pitkästä aikaa hakureeneissä ja tänään reenaamaan pääsi vaan Vinka. Sillä aikaa kun otin Vinkan autosta, oli muu porukka asettautuneet makkararinkiin metsään, olivat kyykyssä ja ihan hiljaa. Reagoivat vasta kun Vinka tuli luokse. Tarkoitus oli kokeilla, reagoiko jännittämällä paikalla oleviin liikkunmattomiin ihmisiin ja uskaltaako mennä yksin heidän luokse. Ilmeisesti mörkökausi on vaan ollut välillä meneillään, sillä nyt ei mitään ongelmia. Ihan yksin juoksi autolta "epäilyttävien möykkyjen" luo metsään ja sai palkaksi kehuja, rapsutuksia ja makkaraa. Tuo koiran into ihmisten luona pitäisi kyllä saada videolle, on se niin innoissaan kun saa joltain huomiota, hyvä että nahoissaan kestää. Sille ei vaan voi olla hymyilemättä 

Sitten kaksi tuuliharjoitetta. En ole ihan varma saiko Vinka ensimmäisestä hajun, mutta tekikin sijaistoimintona muiden ihmisten tervehtimisen, jotka seurasivat minun takana porukkana. Tai sitten ei ollut hajua, muttei keksinyt muutakaan tekemistä. Sai sitten selvästi hajun jostain 10 metristä ja loikki innoissa maalimiehen luokse. Minäkin olin silloin aika lähellä "tukena ja turvana". Toisesta maalimiehestä sai hajun paljon paljon pitemmältä ja heti hajun saatuaan lähti määrätietoisesti etsimään maalimiestä eikä jäänyt yhtään tuijottamaan tulenko minä mukana. Jo tarkentaessa hajua koira heilui hännän jatkeena. Maalimies oli piilossa ison kiven takana ja pikkukoiralla meni pieni hetki ennen kuin keksi hajun tulevan kiven takaa, kun ensin juoksi edestakaisin kiven edessä. Vinka liikkuu metsässä itsenäisesti minun edellä ja sillä on aivan selkeästi jo jonkinlainen ajatus, mitä se siellä metsässä on oikein tekemessä. Eiköhän siitä vielä hakukoira saada aikaiseksi

Hakureenien jälkeen lähdettiin Tiinan kanssa ponimaastoon. Lähdettiin etsimään ihan uutta reittiä pisteestä A pisteeseen B ja niin me vaan löydettiin tiemme paikkaan B. Löydettiin mukavia vanhoja ajouria ja mentiin kyllä ihan pieni pätkä valtatien laitaa, leveän ja loivan ojan toisella puolella olevalla tasaisella penkereellä. Onneksi oli huomioliiviä ja huomiochapsit! Autoja liikkui valtatiellä tiuhaan tahtiin, mutta yksikään ei saanut edes ponien korvia kääntymään, siinä nuo kävelivät kuin vanhan tekijät (yleensä siis yritämme välttää vilkkaasti liikennöidyt tiet). Luulen, että autoilijoiden päät kääntyivät poneja enemmän. Pitää vielä lähteä tutkimaan aluetta lisää ja eiköhän sieltä sellainenkin reitti löydetä paíkkaan B, jottei tarvitse tuota tien laitaa kulkea tuonkaan vertaa. Paikasta B ratsastettiin "tuttuihin" maastoihin ja käytiin vielä vähän irrottelemassa metsäteillä...

Tällä viikolla kerkesinkin käydä ratsastelee useamman kerran. Ti:na tunnilla, ke:na Strakurilla pelloilla. Harjoteltiin pellolla "pyörimistä", kun usein on vain tullut käytyä siellä kävelemässä S:n kanssa kentällä työskentelyn jälkeen ja todettiin, että S:lle siellä pelloilla eestaas pyöriminen olikin hieman outoa  Perjantaina oli vielä lunta pelloilla ja käytiin Anun kanssa ratsastelee pelloilla, minä Hiskillä. Hiski raukka joutui aivan "rääkätyksi" kun teemana oli laukkareeni ja laukkailtiin ympäri peltoa ja pohja oli aika raskas. Mutta tuntui tuolla onneksi intoa riittävän. Eilen tuli ratsastettua Strakur kentällä Tiinan & Hiskin seurana. Strakur oli vaihteeksi hieman kiireinen ja töltti ei ollut niin puhdasta ja ravia ei esitetty lainkaan. Käynnissä toimi kuitenkin moitteettomasti ja malttoi keskittyä enemmän ratsastajaan.