Teemu käväisi täällä pitkästä aikaa, valitettavasti sain oman autoni samalla takaisin  Olis tuolla 10 vuotta uudemmalla autolla ihan mielellään ajellut, mutta pitäisi saada ensin lottovoitto... Eilen nakitin Teemun videoimaan ensin Vinkan keppireenejä ja sitten Hiskillä ratsastusta.

Keppireenit meni hienosti, kunnes viimeisellä kerralla meikä veti kauheat lipat vanhan grillipaikan laatoilla ja tulin suorilta vartalolta maahan kyynärpää edellä. Kipu oli niin kova, että henki salpaantui! Tuo lento on tietenkin videolla, saas nähdä tuleeko siitä versio nettiin joku päivä... Vinka juoksee videolla keppejä, tulee minun luo, juoksee taas keppejä, tulee minun luo - ja kuvaaja vaan hekottaa kun tämä suunnilleen itkua vääntää ja makaa vaan maassa. Onneksi käsi tuntui kuitenkin toimivalta vaikka kipu olikin valtava. Eikun kylmäpussi ympärille ja pari buranaa naamaan. Samalla huomasin, että polveenkin koskee ja lahkeen alta paljastui kunnon kuoppa polven alla. Sen putsattuani ja suojattuani eikun menoksi taas ja ratsastaa...

Menin Hiskillä ilman satulaa enkä viittynyt edes vaihtaa housuja, kun tuo kuvaaja ei ollut taaskaan kauhean innostunut hevosjutuista ja oli niin kiireinen (kylmähaude oli edelleen hihassa ja buranatkin alkoi helpottaa kipua). Videointi aiheutti selkää "yliyrittämistä" jolloin Hiski ei varmasti kulje niin hyvin. Videointi oli kyllä ihan hyödyllistä, mm. ohjien pituuteen voisi jatkossa kiinnittää huomiota  Pidätteet on järkkyjä kun ohjat roikkuu...

Tänään lähdettiin aamulla tervehtimään Lahja-lagottoa. Vinkan ja Lahjan leikit osuivat yksiin ja kakarat riekkui vissiin lähemmäs 1,5 tuntia. Yllättäen en saanut otettua yhtään tarkkaa kuvaa koirien riekkumisesta tuolla pikkukameralla

Lahjan luota kurvatttiin Terhille ja metsälenkille Unski-poro seuranamme. Keli oli mahtava, viivyttiin metsässä vissiin 2 tuntia. Löytyi hirveesti mustikoita ja ihan valtavan kokoisia, sekä puolukoita, ja sekä koirat että me kaksijalkaiset syötii marjoja ihan onnessaan.

Metsälenkin jälkeen Vinka veti vielä rallia Terhin luona Pontso-patterin kanssa. Vielä löyty vauhtia Vinkan jaloista - ihme epeli  Sen jälkeen on kyllä ollut aika rauhallinen pentu talossa.

Terhiltä ajelin sit Tiinalle ja lähdettiin vielä maastoilemaan Tiinan ja Anun kanssa. Minä valitsin Hiskin ja valinta osuikin nappiin  Hiski oli kuin unelma! Laukat Strakurin perässä oli ihan huippuja, ei tietoakaan kiihtymisestä tai ohjalle painamisesta vaikka välillä tultiin aika lujaakin (Strakur nimittäin pistelee aika vauhtia menemään...) Strakurilla oli puolestaan ensimmäistä kertaa maastossa ihan oikeasti niin vauhti päällä, että laukan pois antamisesta kävivät Tiinan kanssa pieniä neuvotteluja  Mutta Hiski kiltisti hidasti ja tuli rauhassa perässä ilman mitään kuumumisia - miksi sekin ei voi aina olla tuollaisella tuulella!? Käytiin sellainen reilun 2 tunnin lenkki - oli tosi kivaa!